Osuuskunnat osana yhteiskuntaa

Osuuskuntatoiminnasta voi olla monenlaista hyötyä yhteiskunnalle. Ei ole mikään ihme, että Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa osuuskuntatoiminta on ollut niin vahvana. Osuuskunnissa on kyse myös taloudellisesti merkittävästä ilmiöstä. Suomessa iso osa ihmisistä kuuluu vähintään yhteen osuuskuntaan. Osuuskuntia on niin pieniä kuin suuria, ja ne eroavat yleensä paljonkin toisistaan. Osuuskuntatoiminta on houkuttelevaa myös yrittäjille, ja se onkin yksi yrittäjyyden muoto.

Hyvin paikalliset pienet osuuskunnat palvelevat yleensä etenkin paikallisen yhteisön ja sen jäsenten tarpeita. Isommat osuuskunnat toimivat taas kuin liiketoiminnalliset osakeyhtiöt osuuskunnallisten periaatteiden lisäksi. Suuret osuuskunnat Suomessa kuten OP- ja S-ryhmän osuustoiminnat tuovat myös paljon verorahoja ja tarjoavat kuluttajille monenlaisia palveluja, joten kyseessä on tosiaan myös yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa.

Osuuskunnat on totuttu näkemään hyödyllisinä paikallisille yhteisöille, mutta ne tuovat kestävyyttä myös laajempiin rakenteisiin ja talouteen sekä markkinoille yhteiskunnallisella tasolla. Suomi on ollut myös maailmalla tunnettu osuuskunnistaan, ja suomalaisia osuuskuntia on nähty jopa Amerikassa saakka historian saatossa. Tämä on siis jälleen yksi asia, josta suomalainen yhteiskunta on maailmalla kuuluisa monien muiden sosiaalisten mallien lisäksi.

Osuuskunnat toimivat paljon todennäköisemmin vastuullisesti verrattuna juurikin voittojaan maksivoiviin osakeyhtiöihin. Viime vuosina on ollut paljon puhetta yritysten sosiaalisesta vastuusta. Osuuskunnissa sosiaalinen vastuu on ikään kuin sisäänrakennettu, sillä osuuskunnan yhtenä lähtökohtana on ajatus siitä, että ne ovat toiminnassaan vastuullisia yhteisöään kohtaan ja ovat niin ikään velvollisia tuottamaan palveluita, jotka hyödyttävät yhteisöjään ja tekemään hyviä investointeja. Osuuskunnan jäsenet eivät hyödy näistä ainoastaan taloudellisesta, vaan ajatuksena on tuottaa myös sosiaalista hyvää.

Esimerkiksi OP:n kohdalla tämä voi tarkoittaa paikallisten palveluiden ylläpitoa vaikkapa pienillä paikkakunnilla. Moni pankki on viime vuosina luopunut paikallisesta konttoristaan ja palveluistaan. Osuuskunnan tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti olla kiinnostunut siitä, millaisia palveluita sen jäsenet toivovat ja ennen kaikkea tarvitsevat. Siksi voisi ajatella, että esimerkiksi OP:lla voisi olla painetta paikallisten palveluiden säilyttämiseen myös pienillä paikkakunnilla. OP toimiikin valtakunnallisesti, mutta esimerkiksi POP Pankin toimialue ei ole aivan yhtä iso kuin OP:n. Monilla osuuskunnan toimilla on siis niin paikallista kuin valtakunnallista arvoa.