Miksi valita osuuskuntatoiminta?

Osuuskuntatoiminta ei ole vain suomalainen konsepti, vaan osuuskunta toimintaa nähdään ympäri maailmaa. On hyvä olla tietoinen osuuskuntatoiminnan maailmanlaajuisesta luonteesta, sillä Suomi voi olla osaltaan mukana kehittämässä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä yritysmalleja.

Myös YK on ottanut kantaa osuuskuntatoimintaan. YK määrittää osuuskuntatoiminnan sellaiseksi yritystoiminnaksi, jossa osuuskunnan jäsenet omistavat sen tuottaen jäsenilleen etuja ja palveluja. Tämä on toiminnan ydin myös Suomessa. Yhteisöllisyys ja vastuu katsotaan yleensä tärkeimmiksi tekijöiksi osuuskuntatoiminnassa.

Suomesta on aikaisemmin puhuttu jopa maailman ykkösenä, kun puhutaan osuuskuntatoiminnasta. Mittapuina on käytetty esimerkiksi jäsenmääriä, työllistävyyttä sekä liikevaihtoa suhteessa koko maahan ja sen väestöön. Osuuskuntatoiminnan nähdään vaikuttaneen myös laajemmin suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen sekä siihen millaiseksi se on muotoutunut.

Osuuskuntatoimintaa voidaan käyttää laajemmin myös markkinoiden tasapainottamiseen ja vahvistamiseen. Osuuskunnat voivat edesauttaa myös työllistymistä, ja ne ollaan nähty hyvinä työnantajina. Siksi työllisyys on ollut yhtenä mittarina osuuskuntien merkittävyyttä katseltaessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osuuskunnat voivat tarjota työpaikkoja heikommassa asemassa oleville esimerkiksi osa-aikaisina töinä. Työelämään voitaisiin siis luoda uudenlaisia mahdollisuuksia ja toimintamalleja.

Osuuskunta on kaikille

Periaatteessa kuka tahansa voi perustaa osuuskunnan, eikä sen perustaminen osakeyhtiö tapaan tarvitse pääomaa, sillä pääoma muodostuu sen saamista jäsenmaksuista, jotka osuuskunnalle maksetaan siihen liityttäessä. Näin muodostuu myös omistussuhde osuuskuntaan: maksamalla osuusmaksun alussa, omistat samalla osan osuuskunnasta. Kaikilla jäsenillä on osuuskunnassa saman verran valtaa, eikä haitallisia valtasuhteita pääse syntymään niin helposti.

Osuuskuntia on ehdotettu toimintamalleiksi myös köyhissä maissa tuomaan tuloja paikallisille ihmisille ja kehittämään osuuskuntia paikallisten palveluiden tarjoajiksi. Osuuskunnat voivat toimia myös siis keinona hankkia elantoa ilman, että tarvitsee lähteä liikkeelle suuren pääoman kanssa. Niin riskit kuin hyödytkin ovat yhteisiä, joten osuuskunnan voi laittaa pystyyn jopa melko pienellä kynnyksellä sekä panoksella.

Pienet osuuskunnat eivät välttämättä ole epätavallisia myöskään Suomessa. Niitä ei voi suoraan verrata esimerkiksi OP:n tai S-ryhmän kaltaisiin jättiläisiin. Pienissä osuuskunnissa ollaan nähty paljon esimerkiksi sosiaalisen alan yrityksiä, jotka haluavat toiminnassaan puuttua johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Osuuskuntia nähdään siis alalla kuin alalla, eikä se ole toimialasidonnainen.